Päästiin eilen ajelulle. Ispä siivos auton meitä varten ja kun lähdettiin, saatiin savustetut lampaan sorkat evääks. Oli äispä sikasipsejäki ottanu, muttei se antanu niitä meille.

Ekaks ajettiin Heyzelin metroasemalle ja ihan kummissamme luultiin, et äispä lähtee töihin vaikka oli lauantai. Mut siellä asemalla me vaan odoteltiin ja yhtäkkiä Kati tuli meiän autoon! Sitten me lähdettiin matkaan ja kuunneltiin, ku äispä sano et A12 ja Antverpen ja Kontik ja Hoogstraat ja Baarle-Nassau. Jippii, oltiin menossa Hollantiin!

Heti kohta me moikattiin Moniqueta ja saatiin juosta pitkin pihoja ja peltoja ja puskametsiä ihan vapaasti. Me kuultiin, et kaikki muut koirat olis sisällä, mut ei nähty niitä ollenkaan. Siellä peltotiellä kun juostiin pitkin poikin, me saatiin yhtäkkiä ihana tuoksu nenään. Siellä oli haisuvuori! Yritettiin tietty heti juosta sinne niin lujaa kuin vaan päästiin, mut ispä oli vähän nopeempi. Ei se juossu, ku se vaan huus. Siinä tuli vaikee tilanne, ku ispä huus takana ja haisuvuori kutsui edessä. Päätettiin kuitenki kääntyä takas, ku tuntu, et ispällä oli tärkeetä asiaa. Kyllä se sanoki, et jos oltas vuorelle kiivetty, oltas ihan varmana päästy pesulle.

Moniquelta kuultiin, et se vuori oli lehmän lantaa ja sian sontaa ja se oli naapurin puolella. Ei kuulemma jonkun eeuu-säännön mukaan sellasta haisuvuorta sais rakentaa ollenkaan. Miksköhän? Sehän oli tosi upee!

Äispä ja Kati nauro meille ja sano, et olipas hyvä, ku ei menty vuorelle. Niitten mielestä autossa olis vaikeeta olla, jos oltas löyhkätty. Ne puhu varmaan palturia.

Oli kyllä hieno reissu. Harmi vaan ku jäi se vuori valloittamatta.