Ollaan oltu vähän hiljaa, kun toi äispä on töissä kaiket päivät ja sit sitä muka laiskottaa iltasin eikä se viitti kirjata ylös meiän juttuja. Pöhköä!

Viikko sitten se kävi jossain ja toi tullessaan kummallisia työkaluja. Me luultiin, että se alkaa rakentaa jotain, mutta kuitenkin kaikki rakennusvärkit puuttui. Sit äispä raahas puutarhapöydän pihalle ja vei ne työkalut sinne. Sen jälkeen se vaan kylmän rauhallisesti nosti Morsen pöydälle ja alko kiskoa siitä karvoja sellasella työkalulla. Ne olikin kidustuvälineitä! Mitä pahaa me muka on tehty, ku tollai pitää alkaa kiduttaa? Me ei varmasti tunnusteta mitään! Eikä kerrota mitään nimiäkään, ei kyllä!

Sit se vaan kidutti ja kidutti Morsea ja kisko niitä karvoja, mut Morse ei sanonu sanaakaan. Se vaan melkeen hyrisi. Äispä otti käyttöön sellasen sahan näkösen vehkeen ja alko sillä vedellä pitkin Morsen selkää ja karvoja vaan lensi pitkin ja poikin, mutta inahdustakaan ei päässy. Sen jälkeen se yritti vielä jollain hanskalla saada Morsea sähköseks. Oisko ollu jotain sähkösokkeja, mutta vieläkin Morse vaan oli ihan tuppisuuna. Aika kova kundi!

Mää kyllä puhuin suuni puhtaaksi ja moitin äispää aika kovaäänisesti. Ei se kuunnellu yhtään. Yhtäkkiä se vaan nosti Morsen maahan ja koppas mut syliin ja pisti siihen pöydälle. En tunnusta, en tunnusta, en tunnusta!! Mua se ei sentään kiduttanu sillä ekalla välineellä, mutta alko vaan vedellä sahalla pitkin selkää. Vitsit, ku teki mieli tunnustaa, mutta en sittenkään. Se saha tuntuki ihan kivalta ja aattelin, että täähän onkin oikeestaan hauskaa. Ei hullumpaa kidutusta ollenkaan.

Lopulta me oltiin Morsen kanssa oikeestaan ihan tyytyväisiä siihen touhuun. Äispäkin sano, et tultiinpas me siisteiks ja hienoiks ja että nyt pitää vielä leikata kynnet. Höh, pikku juttu, sitä paitsi siitä saa herkkupaloja.

Koko juttu taisikin olla täyden palvelun kauneudenhoitoa eikä ollenkaan kidutusta. Vaikka olis äispä kyllä voinu sen etukäteen meilleki kertoa.

Kirjoitti Titi-Uu