Ollaanpas oltu laiskoja! Tai ei me olla oltu, ku vaan toi äispä. Se kyllä sanoo, että koska joku tyhmä haittaa meiän konetta, ni ei ees viitsi tehdä sillä mitään. Pistäis sen tyhmän pellolle. Kyllä siellä jo tarkenee.

Eilen oli tosi lämmintä ja aurinkoista ja me vaan löhöiltiin nurmikolla tai sit kaiveltiin kuoppia. Yhtäkkiä äispä muisti, että se oli ostanu meille Ihan Oikeat Luut! Vähänkö pyörittiin sen ympärillä ja käskettiin heti antaa ne meille. Onneks ei tullu yhtään riitaa, ku Morse jäi keittiöön luuta narskuttamaan ja mä ryntäsin pihalle. Mun piti ekaks ihan vähän vaan syödä luuta ja sitten piilottaa se, mutta kaivoin kuitenki sen taas takasin syötäväks. Sit mä taas piilotin sen ja sit taas söin vähän. Lopulta mä söin sen kokonaan. Äispä olis vissiin pessy mun luun, kun kulki kastelukannun kanssa perässä, mutta en antanu. Ei se ollu likanen, ihan vaan pelkästään multanen.

Kohta ihan luitten syömisen jälkeen Morselta tuli oksu. Se on aina niin herrasmies ja nyttenki meni pusikkoon piiloon, ettei kukaan olis nähny. Sit tuli takas niinku ei mitään olis tapahtunukkaan.

Taas me vähän juostiin ja touhuttiin niitä näitä ja mentiin ylös vahtimaan ikkunasta Meisen menoa. Sillon oli jo ilta. Äispä ei yhtään nähny, ku mua alko sattuun mahasta ihan hirmeesti ja sitten multa tuli iso oksu ihan siihen sohvalle. Ei äispä kuitenkaan vihanen ollu, kun se näki. Siivos vaan ja sano, et olis vissiin kuitenki kannattanu antaa vähän pestä sitä luuta. Sohvalla oli kuulemma niin paljon multaa, et siihen olis voinu istuttaa vaikka kukkia. Sit mä menin nukkumaan, ku oli ihan höhlä olo.

Yölläki sattu vielä mahaan ja ihan vahingossa mä en ehtiny ajoissa ulos ja multa tuli tortut eteisen lattialle. Taaskaan äispä ei ollu vihanen. Se ei oo oikeen järjestelmällinen noissa asioissa, ku joskus on vihanen ja joskus ei. Ihanku joskus sais sisälle kakata ja joskus ei. Emmä oikeen ymmärrä vaikka kyllä mieluusti kyllä menen ulos.

Tänään se ei antanu meille mitään aamupalaa, keitti vaan riisiä ja sano, et illalla sitten. Sano se jotain muutakin illasta, muttei oikeen jaksettu kuunnella.

Kirjoitti Titi-Uu