Ei me olla mihinkään menty vaikka ollaanki oltu hiljaa. On vaan ollu niin karmea kiire. Tai ihmisillä siis, eihän meillä mihinkään kiirus oo. Ihmiset on niin omituisia, jos niillä on kiire, ni ei päästetä ees koiria koneelle. Epoo. Kyllä meillä olis ollu aikaa kirjottaa vaikka mitä.

Oltais kirjotettu – ja nyt niin tehdäänki – vaikka siitä, että meillä kävi vieraita Islann- eiku Skotlannista. Ne oli tosi kivoja ja hais koiralle. Äispä on tuntenu ne jo hirmeen kauan. Vaikka ne oliki skotlantilaisia ja puhu kummallisesti, me kyllä ymmärrettiin. Niinku vaikka että Haud yer wheest! ja Dinnae fash yersel tai Haste ye back. Ihan selvää tekstiä ainaki meille (Suom.huom: Ole hiljaa, Älä murehdi, Tule pian takaisin). Nyt ne on ollu koko viikon jossain suunnistamisissa. Meki oltais menty, mutta ei päästy, ku äispä sano, ettei osata lukee karttaa. Mut voi ilman kartaaki suunnistaa, ihan varmana!

Eilen äispä tuli taas kiiruulla kotiin ja sano, et nyt lääkäriin. Mitä, täh? Eihän me olla ees kipeitä. Sit se sullo meiät Yrjöön ja niin mentiin. Yrjöstä näkee paremmin ulos ku siitä toisesta autosta. Ja se on kans aika pieni ja vanha. Eläinlääkärissä meille tuli vähän sen lekurin kanssa erimielisyyksiä ja Morse sano sille aika pahasti ja tosi kauan. Sit se lääkäriki oli vähän äkänen ja alko huitoa Morsea. Ku käveltiin taas Yrjölle, ni äispä sano, et ehkä ei tonne enää mennä. Se oli ylipäätään huono reissu, ku Morse tuli ihan kuumaks sen jälkeen ja makas vaan ja huohotti. Vissiin ku se niin kauheesti räyhäs ja kuteski pistettiin. Kumma, et matoja ja punkkeja pitää hoitaa koirien avulla. Ei oo oikeen lookista.

Nyt meillä on vähän ressinhaisua kotona ja voi kuulemma tulla joku Pimentokin. Me luullaan, että se on jotain epsanjalaista ruokaa. Toivottavasti yhtä hyvää ku kinkku tai parsakaali tai juusto.