You are currently browsing the category archive for the ‘Synttäreitä’ category.
Tiiättekö, me melkeen ollaan unohdettu, et meillä on tää loki. Ei olla pitkään aikaan muistettu kirjottaa vaikka olis paljon ollutkin kaikenlaista kerrottavaa. Tänään muistettiin, ku meillä on taas synttäriaika ja se jotenkin parantaa muistia. Tai ei meillä tänään vielä synttäreitä ole, kun vasta sunnuntaina, mutta sillon on kuulemma paljon muuta tekemistä.
Tietysti me saatiin synttärikakut, Morselle 8 ja Tiitulle 6 koristetta. Vaikka lopulta me kyllä syötiin väärät kakut, ku äiti sekos laskuissa. Sillä on huono kakkulaskupää, mut ei se haittaa, hyviä ne oli silti ja mahat tuli aika täyteen. Kyllä me silti vielä jaksettiin rillikanaaki syödä jälkiruuaks, ainakin vähän.
Paketteja me ei oltais millään jaksettu avata, mut onneks saatiin apuja. Ja arvatkaa mitä saatiin? Orava ja elukka ja iso pussi sikasipsejä!
Äispä olis kyllä ottanu meistä vielä virallisenki synttärikuvan, mut ei me jaksettu poseerata.
Tiiättekö, että me tultiin vähän aikaa sit vanhemmiks ku ennen? Me ollaan nyt yhteensä 12 eli täys tusina. Morse on seittemän ja Titi-Uu viis. Ei meiän synttäriä oikeen juhlittu paljon mitenkään, mut saatiin me erikois-super-ruoka-annokset kyllä. Oli jukurttia ja verimakkaraa ja riisiä ja parsakaalia (Tiitu aina haluu parsakaalia) ja sit ihan tavis napoja. Niitä ei olis kyllä tarvittu.
Synttärilahjaks me saatiin matka. Eilen oltiin siellä. Ensin autossa istuttiin aika kauan kunnes päästiin Saksin viereen. Noi toiset meni hiihtämään, mutku se matka oli meiän synttärilahja, ni me päätettiin, ettei mennä. Ei me ihan niin hirmeesti lumesta tykätä. Me syötiin vaan autossa luukeksejä ja sellasia pötköjuttuja. Se oli paljon parempaa, ku hiihtäminen. Meiän ei tarvinnu yhtään kaatuakaan niinku vaikka äispän.
Käytiin me kyllä lenkurallakin ja nähtiin tosi outoja otuksia. Ne oli aika paljon karhun näköisiä, mutta puhu ihan lehmää. Sit niillä oli sarvet. Ei me tiietä, miks meitä ei päästetty niihin tarkemmin tutustumaan. Ehkä ne oli vähän arkoja ja olis pelänny meitä. Tollasista oudoista otuksista ei koskaan tiedä.
Eilen meiän piti toivottaa vielä kaikille meiän kamuille tosi mukavaa ja iloista ystävänpäivää, mutta tehdäänki se nyt tänään. Ystävä voi olla joka päivä.
Nyt se on onneks ohi! Olipas meillä eilen hulina-vilinää, kun täytettiin niin monta vuotta.
Äispä teki heti meille kakut, kun se tuli töistä. Ei kyllä saatu maksalaatikkokakkua, ku sellasta on niin vaikee täältä löytää. Sen sijaan äispä oli löytäny jotain toooosi herkullisia kakkupohjia. Toine oli lammasta ja toinen jotain jänistä. Ei me kyllä tiedetä, kumpi sai mitäki, ku oli niin kiire niitä syömään. Sitäkään ei tiietä, et miks kummassa se ei laittanu niitä nakkikynttilöitä, vaikka sellasia oli ja me kauheesti sanottiin, että laittais. Melkeen hypittiin pöydälle auttamaan niitten kanssa. Lopulta siinä oli vaan luomujukurttia ja kuivattuja maksanpaloja koristeena. Ne näytti ihan suklaalta! Ja sitten me ahmittiin!

Kumpi syö nopeemmin?
Naapurin kissa tuli seuraavaks meille laulamaan ikkunan taa. Me yritettiin sille sanoa, et tuu sisään vaan, muttei se tullu. Siks se varmaan ei tullu, ku kakku oli jo ihan loppu.
Sen jälkeen me pidettiin kymppivuotispainikilpailut meiän olkkarissa. Meinas pöytä kaatua, eikä tiietä kumpi voitti.
Lopulta äispä sano, et täällä olis vielä yks ylläri. Se kaivojostain pussista pari vaatetta ja kisko ne meiän päälle. Siis vähän outoo! Tosi tyhmät puvut, ei kyllä niitä pidetä yhtään enää. Äispä kyllä sano, ettei tarttekaan. Vaan sillon, jos on hirmee hiki tullu ja sit pitää vaikka mennä autoon taas matkustamaan. Tai sitten muuten, jos on ollu kylmä. Se on kyllä hyvä, eihän tollasissa kehtaa missään kulkeakaan. Ihan lällyt vaatteet.

Kuusi ja neljä
Yöllä meiän piti vähän käydä lisäulkoilemassa, ku oltiin ahmittu kakut vissiin liian nopeesti. Onneks seuraava synttäri on vasta ens vuonna.
Se on me, se kymppivuotias! Tänään! Meillää oonkii synttäärii, meeillää oonkii synttäärii, meillää onkiii….
Aamulla ennenku ees herättiin saatiin otukset. Morse sai kukon ja Tiitu luppakorvakoiran. Vähänks ne oli ylläreitä, ku ei yhtään muistettu, et meillä on tänään syntymäpäivät! Sit äispä anto vielä jotkuu kloromyllihammasharjat. Se sano, et pitää olla hyvä henki illalla, ku syö kakkuu. Siitä me arvattiin, että saadaan vielä kakkuakin!
Voiku se olis maksalaatikkokakkuu, tai saa se olla makkaraaki tai sit lihakakku. Ja sit siinä pitäis olla nakkeja ja juustoo. Sellasta kakkua me haluttais. Meitä nyt jännittää jo ilta.